Reilut kymmenen vuotta sitten ammattitanssija, valmentaja ja koreografi Ansku Bergström alkoi tuntea pistoja alaselässä. Selkä oireili erityisesti levossa, ja öisin nukkuminen muuttui hankalaksi. Hiljalleen fyysinen kipu alkoi vaikuttaa mielialaankin.

Ammattitanssijana Ansku tunsi oman kehonsa hyvin. Yhtäkkiä ilmestyneet kivut, joiden syytä ei tiennyt, pysäytti. Ennen pitkää kivut pakottivat Anskun ottamaan vapaata omista harjoituksista.

”Se tunne, kun mä elin niiden kipujen kanssa ja tajusin, että tämä voi olla pysyvää… Kipujen syytä ei löydetty pitkään aikaan. Elin tosi syvissä vesissä.”

”Mä olen pienestä tytöstä asti liikkunut ja rakastanut liikuntaa kaikissa muodoissa. Ajattelin, että mitä mä teen, jos multa viedään näin iso osa mun elämästä.”

Ansku muistelee olleensa itkuinen, ja jossain määrin masentunutkin. “Mietin, pitääkö tässä vaihtaa ammattia?”

”Silti kävin sinnillä töissä. Muistan produktioitakin, joissa olen ollut mukana ja joutunut itku silmässä sanomaan, että mä en pysty tekemään noita liikkeitä.”

Tilannetta pahensi se, etteivät ihmiset ympärillä ymmärtäneet kivun määrää.

”Suhtauduttiin, että ‘onks sulla taas selkä kipeä’. Se oli tosi vaikeaa aikaa. Ja koska en ollut löytänyt apua, luulin jo, että mun vaan pitää elää tämän tilanteen kanssa.”

Kun ensimmäiset hoidot aloitettiin, ne tehosivat hyvin. Muutaman vuoden Ansku eli normaalia elämää, kunnes kivut alkoivat uudelleen.

”Onneksi löydettiin kuitenkin uusi hoito, mistä mä oon ihan maailman onnellisin. Se hoito alkoi puremaan. Tällä hetkellä elän täysipainoista elämää. Pystyn urheilemaan, harrastan ultrajuoksua, valmennan sekä tanssin itse ilman kipuja. Voisin sanoa, että mä elän ihan superihanaa, kivutonta elämää.”

Ansku muistelee aikaa, jolloin eli kovien kipujen kanssa. Hän teki kivuista huolimatta pitkiä kävelylenkkejä, koska ajatteli liikunnan olevan tietyssä määrin lääke, eikä halunnut lopettaa liikkumista kokonaan.

”Silloin mä mietin, että vitsi, jos mä joku päivä pystyn elämään ilman näitä kipuja, niin mä juoksen maratonin. Ensimmäisestä maratonista on nyt noin viisi vuotta.”

• Selkärankareuma on pitkäaikainen niveltulehdus lähinnä selkärangan, mutta usein myös raajojen nivelissä.

• Hoitoa tarvitsevia selkärankareumapotilaita on Suomessa noin 10 000. On kuitenkin arvioitu, että selkärankareuma on jopa 1 prosentilla suomalaisista.

• Selkärankareuma on yhtä yleinen miehillä ja naisilla, mutta taudinkuva on miehillä vaikeampi. Naisilla taudin taakka voi silti olla suurempi.

• Perinnöllinen riskitekijä HLA-B27-antigeeni altistaa selkärankareumalle, mutta pelkkä antigeenin toteaminen ei merkitse sairastumista selkärankareumaan.

• Lääkäriin on hyvä mennä, jos selkäkipu on voimakasta ja pitkittyy. Selkärankareumassa kipu on pahimmillaan yöllä, ja aamuisin selkä on jäykkä, mutta liikkuminen helpottaa kipua.

Julkunen H. Selkärankareuma ja aksiaalinen spondylartriitti. www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 13.12.2022

Rusman T, et al. Gender Differences in Axial Spondyloarthritis: Women Are Not So Lucky. Curr Rheumatol Rep. 2018 May 12;20(6):35.

FI-DA-2500167 Lokakuu 2025